"Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa" -kirjan ilmestyttyä siitä oli arvostelu Helsingin Sanomissa. Minun teki mieli ostaa kirja, mutta syystä tai toisesta se jäi tekemättä. Tänä vuonna kirjastossa käydessäni silmäni kuitenkin osuivat hyllyssä olevaan kirjaan. Lainasin sen saman tien.

Teoksessaan Järvinen ja Kolbe kirjoittavat luokkaretkestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Luokkaretki on Ruotsissa vakiintunut käyttöön tarkoittamaan suurin piirtein samaa kuin Suomessa sosiaalinen liikkuvuus.

Järvisen ja Kolben teos jakautuu kirjoittajien perä perää kirjoittamiin artikkeleihin. Järvinen tulee työväen perheestä, kun taas Kolbella on vahva sidos akateemiseen maailmaan. Kun Kolben artikkelit ovat puhtaan akateemisia ja hillittyjä numero- ja historiatietoja sisältäviä tekstejä, niin Järvisen artikkelit hengittävät niin Järvisen omaa kuin teokseen haastateltujen ihmisten elettyä elämää. Erityyppisten artikkelien vuorottelu tekee teoksesta mielenkiintoisen, antaa sisältöön syvyyttä ja tuottaa liikkuvuutta.

Järvinen ja Kolbe kuvaavat artikkeleissaan luokkaretkeä moniulotteisesti. Luokkaretki kulkee yhteiskunnassa alas ja ylös sekä limittäin. Sama ihminen voi pysyä tiukasti omassa yhteiskunnallisessa viitekehyksessään, kulkea mihin suuntaan vain, kuulua useaan eri yhteiskuntaluokkaan tai kokea olevansa kuulumatta mihinkään erityisesti. Sama ihminen voi omasta tarinastaan muokata erilaisia tarinoita, joiden perusteella hänet voidaan luokitella joskus toiseen ja joskus toiseen luokkaan.

Teoksessa luodataan luokkaerojen historiaa. Merkittävimpänä asiana teoksessa tulee esiin luokkaerojen suuruus 1900-luvun alussa, hyvinvointivaltion luokkaerojen merkityksen pieneneminen ja luokkien kohtaamisen mahdollistava politiikka sekä 1990-luvun alusta uudelleen vahvistuneet luokkaerot ja lisääntyvä luokkien erillisyys toisistaan.

****